|
Jäsenhankinta
Jäsenyyden syytSuomessa on 117 000 rekisteröityä yhdistystä. Näiden lisäksi ihmiset toimivat vapaa-aikanaan lukemattomissa yhdistysrekisterin ulkopuolella toimivissa enemmän tai vähemmän tiiviissä ryhmissä. Tästä voidaan vetää se oikea johtopäätös, että ihminen on luonteeltaan sosiaalinen laji, joka toimii ja viettää aikaansa mielellään toisten ihmisten kanssa. Luonto on siis puolellamme.
Osa suomalaisista yhdistyksistä on olemassa vain jäsentensä yhdessäolon halua tyydyttämässä. Hyvä niin, mutta kokoomusyhdistykset eivät kuulu siihen joukkoon. Kokoomuksen paikallisyhdistykseen liittyvä uusi jäsen ilmoittaa liittymisensä perusteluiksi yleisimmin kolme eri syytä. Jäsen haluaa
- saada ja käyttää yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia,
- oppia lisää yhteiskunnallista asioista, sekä
- yhteistoimintaa ja hauskoja hetkiä samansuuntaisen arvomaailman omaavien ihmisten kanssa.
Näiden syiden takia ihminen liittyy kokoomukseen ja näihin haasteisiin tulee siis kokoomuksen paikallisyhdistyksen vastata. Menestyvä yhdistys siis tarjoaa jäsenilleen yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia, oppimisen ja kehittymisen – jopa etenemisen – mahdollisuuksia sekä sosiaalista vuorovaikutusta. JäsenhankintaParasta jäsenhankintaa on se, kun yhdistys pitää olemassa olevista jäsenistään hyvää huolta. Tyytyväiset jäsenet levittävät ympärilleen tietoa myönteisistä kokemuksistaan ja aikaansaannoksistaan.
Uusia jäseniä voidaan pyrkiä hankkimaan myös erityisellä kampanjalla. Jäsenhankintakampanja pitää kuitenkin sisällään sellaisen riskin, että koska sen yhteydessä syntyvä liittymistapahtuma on osa yhdistyksen järjestämää kampanjaa, sitä tarkastellaan ensisijassa numeraalisena ilmiönä ja vain yhdistyksen kannalta.
Jäsenyyssuhdetta on aina muistettava tarkastella ensisijaisesti jäsenen kannalta. Kun ihminen liittyy yhdistykseen, hän on sen jälkeen sataprosenttisesti jäsen. Mitä hän on tullut hakemaan? Mitä hän saa?
Tehdyn tutkimuksen mukaan kahdeksaa prosenttia 15 – 65 -vuotiaista suomalaisista on joskus elämänsä aikana pyydetty liittymään jonkun puolueen jäseneksi. 92 %:a suomalaisista ei ole kukaan koskaan pyytänyt liittymään mihinkään puolueeseen.
Toisen tutkimuksen mukaan kuitenkin lähes joka kymmenes suomalainen haluaisi melko mielellään tai erittäin mielellään osallistua jonkun puolueen paikallisyhdistyksen toimintaan. Jos kokoomuksen osuus tästä noin kymmenen prosentin suomalasiryhmästä olisi viidenneksen luokkaa, haluaisi siis 100.000 suomalaista kuulua kokoomukseen. Potentiaalia siis on.
Kysyttäessä kansalaisilta heidän halukkuuttaan osallistua kunnallisten luottamustehtävien hoitoon, lähes miljoona ihmistä olisi käytettävissä niihin. Kun luottamustehtäviin käytännössä pääsee vain puoluejäsenyyden kautta, nostaisi se potentiaalisen jäsenkuntamme edellisten laskelmien mukaisesti kahteensataantuhanteen.
Erityisesti Kokoomuksen jäsenyyttä kannattaa tarjota eri vaaleissa ehdokkaana oleville sekä heidän tukiryhmilleen. He ovat todistetusti yhteiskunnallisesti aktiiveja. ValintaValitseeko jäsen yhdistyksen vai yhdistys jäsenen? Oikea vastaus on sekä että.
Yhdistyksellä on ulkonäkönsä ja yhdistyksen ulkonäkö riippuu sen jäsenistöstä sekä yhdistyksen harjoittamasta toiminnasta. Vaikka erilaiset ihmiset mahtuvat samaan puolueeseen, niin he ovat iän, harrastusten, asuinpaikan, sukupuolen ja muiden ominaisuuksiensa suhteen kovin erilaisia. Siksi on selvää, että jäsenyyttä harkitseva ihminen mielellään löytäisi sellaisen yhdistyksen, jonka muiden jäsenten kanssa hän uskoo viihtyvänsä. Tämä on tärkeä havainto siksi, että halutessamme erilaisia ihmisiä mukaan toimintaamme, täytyy meillä olla tarjottavana heille erilaisia yhdistyksiä ja toimintaympäristöjä.
Toisaalta minkään yhdistyksen jäseneksi ei voi ilmoittautua. Lain ja sääntöjenkin mukaan yhdistyksen hallitus valitsee jäsenet hakemusten perusteella. Tätä ei yleensä tule ajateltua, niin lujasti yhdistykset haluavat uusia jäseniä ja kaikki halukkaat yleensä hyväksytään. JäsenhuoltoJäsenhuolloksi kutsutaan huolenpitoa olemassa olevista jäsenistä. Hyvin tehty jäsenhuolto on yhdistyksen menestyksen ja pitkän iän kulmakivi. Jäsen on yhdistyksen arvokkain omaisuus. Kaikki muu – raha, kunnia, tavarat ja maine - tulee ja menee. Silloin kun jäseniä ei ole, silloin ei ole mitään.
Jäsenhuollon tehtävä on varmistaa, että jäsen saa, mitä hän on tullut yhdistyksestä hakemaan. Ihmisellä on tapana kuvitella, että toiset ihmiset kokevat maailman samalla tavoin kun hän itse kokee. Voidakseen tietää, mitä varten jäsen on liittynyt yhdistykseen, on yhdistyksen kysyttävä sitä häneltä. Jokaisella ihmisellä on omat odotuksensa yhdistykseltä, eikä mikään niistä yleensä ole väärä.
Tämän oppaan liitteenä on lomake, jota käyttämällä yhdistys voi kysyä jäseneltään hänen yhdistykseen kohdistuvista odotuksistaan.
|
